Arkkitehtuurin haasteet kaupunkisuunnittelussa

Arkkitehdit ja projektien henkilöt käyttävät valtavasti aikaa uusien asuntoalueiden toimivuuden luomiseen. Haasteena on nykypäivän tietojen toimivuus kolmenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä. Kuinka alue kehittyy, kuinka yhteiskunta kehittyy, kuinka ihmisten odotukset asumisalueesta kehittyvät ja mihin suuntaan. Uusissa asuinaluissa on kaikissa sama piirre katukuvassa. Luotisuorat kadut, joissa ei ole ensimmäisen kerroksen aktiivisuutta ns. kivijalkamyymälöistä. En tarkoita, että niitä pitäisi yksinomaan olla. Alueella kulkiessa pitäisi löytää luovia poikkeamia, syvennyksiä, katettuja tori- ja basaarialueita, harrastetiloja, tiloja pienyrityksille, jotka luovat käsin uutta.

Korttelisuunnittelussa voisi lähtökohtana ollakin ensin asuntojen pohjat, sitten kortteli. Tämä siitä syystä, että valmis kortteli rajaa rakennuksen suunnittelijan luovat mahdollisuudet toteuttaa toimiva rakennuskokonaisuus. Kun korttelialue on tarkasti määritelty, päättyy luovuus rakennuksen toimivuuden osalta. Korttelialuilla on merkittävä rooli laajassa kuvassa koko alueen toimivuudessa.

Arkkitehtuuri ja kiinteistöjen elinkaari

Uusien rakennuksien ja alueiden suunnittelussa tulisi tarkasti huomioida kiinteistöjen käyttö, huolto ja niiden korjausrakentaminen. Ympäristö- ja asumisen toimivuuden arvot ovat hyvin tärkeitä. Mutta hyvin tärkeitä ovat myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksien ja korjausrakentamisen mahdollisuuksien huomioiminen rakennuksen ja ympäristön suunnitteluvaiheessa.  Hyvällä ennalta näkevällä suunnittelulla tulevat linjasaneeraukset saadaan helpommiksi. Kiinteistöjen huoltoyhtiöiden näkövinkkelistä tulisi asioita katsoa empaattisesti, toiminnan sujuvuuden suunnalta.

Luonto ja kaupunki

Saksassa tehdään paljon viherkattoja. Nykytekniikalla viherkatot toimisivat myös Suomessa. Suomessa on haasteena lumi ja veden aiheuttamat kuormat rakenteisiin. Viherkaton kyky sitoa vettä on erinomainen, se elävöittää kaupunkikuvaa, puhdistaa ilmaa ja on esteettisesti kaunis oikeassa paikassa. Nykypäivän osaamisella viherkattojen aiheuttamista kuormista saadaan tarkat laskelmat. Suunnittelijan pitää olla perehtynyt tarkasti ja syvällisesti viherkattorakentamiseen, jotta se voidaan toteuttaa. Saksassa kehitetyt kattoturvatuotteet vaativat Suomessa vielä hyväksynnän, jotta ne voidaan toteuttaa samanlaisena vesieristettä rikkomatta myös Suomessa.

Valmistalojen haasteet

Valmistalojen ostajien oikeusturva on Suomessa vielä hyvin heikko. Jos valmistalossa ilmenee ongelmia, on ostajan kyettävä osoittamaan ja perustelemaan vika. Tämä vaatii usein hyvin paljon aikaa, ponnisteluja ja taloudellisia valmiuksia – jos kysymys on vaikka terveyteen vaikuttavista vioista – kuten home ja itiöt.

Syyt huonosti tehtyihin taloihin löytyvät valmistajien tavasta rakentaa juuri ja juuri normit täyttävät talot – materiaalit ovat vähemmän laadukkaita. Tähän kun lisätään kiire aikataulu rakennustyömaalla, on ratkaisevat virheet jo tehty. Rakentamisen pitäisi olla kestävän kehityksen kannalta sellaista, että käytetään laadukkaita materiaaleja, jotka sopivat rakennusteknisesti yhteen ja työ tehdään huolellisesti – valvotusti ja hyvin dokumentoiden. Suurin ongelma on silti ostajan oikeusturva.

Valmistalokauppa on luottamuskauppaa ja kyllä Suomessa halutaan edelleen toimia talovalmistajienkin osalta luottamuksen arvoisesti. Mutta jos yhteys talovalmistajaan katkeaa tai luottamus katoaa, on ostajalla mahdollista ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaiseen.

Luottamuksen säilyttämisessä tärkeää olisi etsiä ja löytää ongelman syy. Ei se, että asia vain korjataan pintapuolisesti ja toivotaan parasta. Suomessa on kattavasti osaavia rakennusalan ammattilaisia, jotka osaavat löytää syyt ja ehdottaa jatkotoimenpiteitä. Tämän pitäisi löytää vain yhteinen tahtotila talomyyjän ja ostajan välille.

Virheistä on erotettava ainakin seuraavat; rakennevirhe ja rakennusvirhe. Rakennevirhe liittyy esim. rakennusta kantaviin tekijöihin, jotka on suunniteltu väärin. Rakennusvirhe on puolestaan asennusvirhe. Rakennevirheessä takuu on 10 vuotta ja rakennusvirheessä 2 vuotta. Epäreilua tässä on sellainen ajatusmalli, että valmistalon ostaja saa yleensä vuoden takuun materiaaleille ja kahden vuoden takuun työlle. Jos päätät myydä talon esim. kolmen vuoden ikäisenä, niin tulet kantamaan kaupasta viiden vuoden vastuun myyjänä piilevistä vioista. Kysymys kuuluu, kenen tekemiä virheet ovat, talotoimittajan, rakentajan – harvoin myyjän.

Ostaja on vastuussa työmaasta, esim. työturvallisuuden osalta, jos asiaa ei ole ulkoistettu työturvallisuudesta vastaavalle taholle. Tämä saattaa tulla yllätyksenä, sillä valmistalon ostaja saattaa ajatella, että talo toimitetaan hänelle ns. avaimet käteen periaatteella turvallisesti ja huolettomasti.

Lainsäädäntöön tarvitaan siis muutoksia. Tarvitaan myös vakuutusmalli, jossa valmistalon ostaja voisi ottaa rakennusvirhevakuutuksen. Lisäksi tarvitaan asennetta palkata työmaalle aktiivinen valvoja ja sellainen taustatiimi, jolla on kykyä neuvotella talovalmistajien kanssa epäkohdista – valvoa ostajan/omistajan etuja kaikissa rakentamiseen liittyvissä vaiheissa. Ei ole yhtään selvää sekään seikka, millaisia henkilöitä työmaalla on työtä tekemässä. Laatua saadaan kokemuksella ja osaamisella sekä oikeita asioita tekemällä – ei vain lupauksilla ja kirjauksilla.

MIBA Visio Oy